Yhtenä Hollo-instituutin toiminnan muodoista ovat seminaarit.

Hollo-Instituutti ja Suomen Taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorio järjestävät yhdessä seminaarin

Taidekasvatus palvelemassa Unescon kestävän kehityksen tavoitteita

Tieteiden talolla, keskiviikkona 2.5.2018 klo 13-16

os. Kirkkokatu 6, Helsinki (sali 505, 5. krs.)

 

Tulostettava versio tästä

 

Seminaarin tarkoituksena on tarkastella Unescon kestävän kehityksen periaatteita ja pohtia, mitä ne merkitsevät ja miten ne ilmenevät tämän päivän Suomessa. Toiveena on saada erilaisia näkökulmia siihen, mikä on Unescon tavoitteiden suhde taidekasvatuksen tutkimukseen ja käytännön kenttään.

Ohjelma:

12.45 –                               
Kahvia ja teetä tarjolla salin 505 vieressä.

 

13.00 – 13.10
Seminaarin avaus
professori Eeva Anttila, Taideyliopisto

 

13.10 – 13.40 
Yltäkylläisyyden ajan rikkaus ja köyhyys
KT, dosentti Arto O. Salonen, Helsingin yliopisto

Suomen tarina on ihme. Nousimme äärimmäisestä köyhyydestä äärimmäiseen rikkauteen äärimmäisen nopeasti. Elämme nyt yltäkylläisyyden keskellä. Toimimme kuitenkin edelleen kuin ongelmanamme olisi äärimmäinen köyhyys. Rahat ovat loppu, vaikka olemme rikkaampia kuin koskaan aikaisemmin. Sokeuttamme osoittaa se, että välineistä on tullut päämääriä. Suomen tulevaisuus kiteytetään kerta kerran jälkeen esineiden internettiin, alustatalouteen, 5G-tietoverkkoon ja tekoälyyn. Nämä kaikki ovat välineitä. Mutta mihin? Yltäkylläisyyden ajan suomalaisella on loistavat näytelmän kulissit, mutta ongelmana on elämän juoni. Sitä ei ole. Seurauksena on sisäistä tyhjyyttä ja elämän merkityksettömyyttä. Elämän mielekkyys löytyy sosiaalisesta vauraudesta ja aineettomien mahdollisuuksien maksimoinnista. Taide saa mielen ylevöitymään ja materiaaliset halut kultivoitumaan. Tällaisella vaurastumisella ei ole lainkaan rajoja toisin kuin materiaalisella kasvulla väistämättä on yhden planeetan olosuhteissa.

 

13.40 – 14.00
Kestävä kehitys kohtaa pohjoisen
professori Timo Jokela, Lapin yliopisto

Esittelen lyhyesti Arktisen yliopiston (University of Arctic) Arctic sustainable Art and Design (ASAD) -verkoston toimintaa. Verkoston toiminnan perustana on Unescon määrittelemä kestävä kehitys ja haasteena arktisen ja pohjoisen alueen nopea muutos. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 26  taide- ja muotoilukasvatusta järjestävää yliopistoa sirkumpolaariselta alueelta kahdeksasta eri maasta. Tutkimus-, taide- ja opetustoiminta on ollut vilkasta.

Nykytaiteen toimintamuotojen ja kestävän kehityksen kasvatuksen agendan tuominen Pohjolaan nostaa esiin monia haasteita. Ilmastonmuutoksen ohella ns. megatrendit, kuten globalisaatio ja urbanisaation muuttavat alueen elämää. Lisäksi  alkuperäiskulttuureiden ja muiden pohjoisten kansallisuuksien elämäntavan sekoitus on pohjoiselle alueelle tyypillistä. Tästä monikansallisesta ja -kulttuurisesta asetelmasta on syntynyt vaikeasti avattavia sosiokulttuurisia haasteita, jotka saavat jopa poliittisia ulottuvuuksia. Kysymykset liittyvät vahvasti ympäristön ja kulttuuri-identiteetin välisiin suhteisiin, joiden yksi keskeinen rakentamisen väline on puolestaan taide. Pohjoiseen liittyvässä taidekasvatuksessa ei ole kysymys pelkästään kulttuuriperinnön turvaamisesta vaan myös koulutuspoliittisten toimintatapojen ja opetussuunnitelmien kehittämisestä tavalla, jossa otetaan huomioon toiminnan kulttuurisensitiivisyys, dekolonisaation ja revitalisaation pyrkimykset sekä uudistava nykytaide.

 

14.00 – 14.20  
Kuvataidekasvatus mukana muutoksessa
professori Mirja Hiltunen, Lapin yliopisto

Siirtyminen taiteen ja tutkimuksen individualistisista käytännöistä kohti yhteisöllisyyttä, yhdessätekemistä sekä yhdessäluomista on uusia näköaloja avaavaa. Kuvataidekasvatukselle Lapin yliopistossa on ollut leimallista yhdistää monialaiset kehittämis- ja tutkimushankkeet, jatkotutkimukset ja maisterien opinnäytetyöt yhteisiin tavoitteisiin. Tuon puheenvuorossani esille kuinka hankkeissa pyritään huomioimaan taidekasvatuksen alan muutostarpeet suhteessa muuttuvaan maailmaan.

Esimerkeissä painottuvat sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat sekä inklusiivinen ja tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Taidevaihde -hanke tukee taiteen menetelmillä nuorten kaksisuuntaista kotoutumista tavoitteenaan lisätä erityisesti maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten nuorten vuorovaikutusta sekä vähentää ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita. Arktinen, uudistava ja tutkiva opettajuus -hanke liittyy opettajankoulutukseen sekä -täydennyskoulutukseen. Kuvataidekasvatus kehittää kokonaisuudessa arktiseen visuaalisen kulttuuriin liittyviä etä- ja monimuotoisia työskentelymalleja.

 

14.20 – 14.40
Kestävän kehityksen periaatteet lastenkulttuuritoiminnassa
toiminnanjohtaja Saara Vesikansa, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto

Lastenkulttuuritoimijat ja muut taidekasvatuksen ammattilaiset voivat sitoutua kestävään kehitykseen usealla tavalla. Toiminnassa voidaan käyttää kierrätysmateriaaleja, ja toimija voi tehdä oman kestävän kehityksen ohjelman, muun muassa. Vielä nämä eivät ole kovin yleisiä alalla – miten taidekasvatuksen kestävää kehitystä voisi edistää? Puheenvuorossa käydään läpi eritasoisia tapoja edistää kestävää kehitystä käytännön taidekasvatuksessa ja esitellään yksi käytännön esimerkki lastenkulttuurikeskuksesta.

Saara Vesikansa on Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toiminnanjohtaja, jolla on pitkä kokemus lastenkulttuurikentästä sekä valtakunnallisista projekteista. Hän on tunnollinen kompostoija Tampereen Pispalasta, joka säästää luontoa muun muassa käyttämällä päivittäisessä liikkumisessaan busseja ja junia.

 

14.40 – 15.10
Ekososiaalinen oikeudenmukaisuus kestävän taidekasvatuksen perustana
FT, tutkimusjohtaja Raisa Foster, Art-Eco Project

Ekososiaalinen oikeudenmukaisuuskasvatus koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä osa-alueesta. Ensin on ymmärrettävä, että sekä ekologiset että sosiaaliset ongelmat pohjautuvat arvohierarkkiseen maailmankuvaamme, mikä synnyttää muun muassa individualismin, instrumentalismin ja rationalismin ylikorostunutta asemaa koko länsimaisessa yhteiskunnassa ja siten myös kasvatuksessa. Kestävässä kasvatuksessa nähdään kaiken elämän itseisarvoisuus yhtäläisen tärkeänä. Toiseksi ekososiaalinen oikeudenmukaisuuskasvatus sitoutuu vastavuoroiseen huolenpitoon ja kestävien elämäntapojen suojeluun, esimerkiksi vaalimalla yhteishyödykkeitä ja paikallista perinnetietoutta. Kolmanneksi kasvattajan tulee nähdä mielikuvitus ja luovuus keinoiksi herätellä vastuullisuuden muotoja, joita tarvitaan terveiden yhteisöjen luomiseen: meidän on pystyttävä kuvittelemaan, että on mahdollista elää eettisemmin, ja miltä tällainen elämä voisi näyttää.

 

15.10 – 15.20
Lyhyt tauko

 

15.20 – 16.00
Paneelikeskustelu
johon seminaarin esiintyjät osallistuvat. Puheenjohtajana professori Eeva Anttila.

 

16.00
Seminaarin päätös.

 

Seminaari on suomenkielinen.

 

Ilmoittautuminen: Tilaisuuteen on vapaa pääsy, mutta ilmoittautuminen pyydetään keskiviikkoon 25.4. mennessä. Seminaaritilaan mahtuu max 80 hlöä. Ilmoittautuminen tapahtuu tästä

Saavutettavuus ja esteettömyys: Tieteiden talossa on viisi kerrosta ja kellarikerros ja niistä jokaiseen pääsee hissillä. Liikuntarajoitteiset pääsevät parhaiten taloon sisäpihan oven kautta, jossa kiinteä ramppi. Sisäpihalle pääsee soittamalla vahtimestarille, joka avaa portin puh. 09-22869264, 09-22869265, 050-4080557.  WCt sijaitsevat kellarikerroksessa ja 3. ja 4. kerroksessa. Inva-WC sijaitsee kellarikerroksessa. www.tieteidentalo.fi

Lisätietoa seminaarista: Mari Martin, observatorion koordinaattori, Taideyliopiston CERADA-tutkimuskeskus, mari.martin@uniarts.fi +358 50 460 6789

 

 

Hollo-Instituutti on taideyliopistojen pedagogisten laitosten yhteistyöstä syntynyt yhteenliittymä, johon kuuluu myös tiedeyliopistojen taidekasvatuksen yksiköitä. Instituutin tavoitteena on edistää taiteiden pedagogista tutkimusta sekä vahvistaa taidepedagogiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Instituutti toimii tällä hetkellä verkostona. Sen aloitusseminaari pidettiin maaliskuussa 2009 Kiasmassa, jolloin Hollo-Instuutti myös julkistettiin.

Hollo-instituutti on asiantuntijoiden muodostama yhteistyöverkosto, joka harjoittaa, edistää ja uudistaa taiteiden pedagogista tutkimusta ja opetusta. Se rakentaa monialaista, taiteelliseen ja pedagogiseen tietoon, taitoon ja kokemukseen perustuvaa kansainvälisesti merkittävää tutkimusyhteistyötä sekä edistää tutkimukseen perustuvaa opetusta. Instituutti vahvistaa taiteiden pedagogiikan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Hollo-Instituutissa tutkijat ja taiteilijat etsivät välineitä, joilla jokainen saadaan taiteen piiriin, oppimaan taiteen keinoin ja kohtaamaan maailma taiteen avoimessa tilassa. Taiteelliset oppimisen menetelmät ovat sekä vanhaa että uutta tietoa. Ne tekevät oivaltamisen hauskemmaksi, vakuuttavammaksi ja välittömämmäksi, on sitten kyse koulusta, kerhosta tai yliopistosta, tiedosta tai taidosta.

Hollo-Instituutin piiriin kuuluu tutkijoita ja professoreita Aalto-yliopistosta ja Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta, Sibelius-Akatemiasta ja Teatterikorkeakoulusta. Lisäksi mukana ovat Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen ja musiikkikasvatuksen, Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen sekä Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen tiedonalat. Hollo-Instituutti kokoaa ainutlaatuisella tavalla maamme taidepedagogiikan asiantuntemuksen tiedonalan kehittämiseksi.

Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion tavoitteena on vahvistaa taide- ja kulttuurikasvatuksen tasa-arvoista saavutettavuutta, vaikuttavuutta sekä parantaa alan yhteiskunnallista asemaa ja arvostusta. Vuonna 2017 perustetun observatorion ensisijaisena painopisteenä on lasten ja nuorten taide- ja kulttuurikasvatus. Tavoitteena on myös elinikäisen oppimisen sekä eri ikä- ja kohderyhmille suunnatun taide- ja kulttuurikasvatuksen edistäminen.

Observatorio kerää, analysoi, tulkitsee ja levittää tietoa taide- ja kulttuurikasvatuksen käytännöistä ja toimintapolitiikoista Suomessa. Observatorio vahvistaa alan tietopohjaa, tutkimuksen ja käytännön työn yhteyttä sekä eurooppalaista yhteistyötä. Suomen observatorio on jäsenenä taide- ja kulttuurikasvatuksen eurooppalaisessa verkostossa ENO (European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education). Eurooppalaisen verkostoon kuulumisen kautta Suomen taidekasvatuksen käytäntöjä ja tutkimustuloksia voidaan verrata muiden maiden vastaaviin ja samalla edistää alan kansainvälistä näkyvyyttä.

Suomen taide- ja kulttuurikasvatuksen observatorion muodostavat Taideyliopiston CERADA-keskus (Center for Educational Research and Academic Development in the Arts) ja Suomen Lastenkulttuurikeskusten liitto ry sekä yhteistyökumppanit, joita tällä hetkellä ovat Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto, Taiteen perusopetusliitto ja Opetushallitus.  Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee observatorion toimintaa. Observatorion ohjelma noudattaa Unescon taide- ja kulttuurikasvatusta koskevia linjauksia sekä ENO-verkoston periaatteita.

Tervetuloa FIDEAn, Hollo-instituutin ja Helsingin kaupungin järjestämään kevätseminaariin 2017

Abstrakteja utopioita ja muita käyttökelpoisia simulaatioita tulevaisuuden taidekasvatuksesta

20.4.2017 KLO 13-16 Kulttuuriareena Gloriaan

Pieni Roobertinkatu 12-14, 00120 Helsinki

Ilmoittautumiset viimeistään 9.4.2017

osoitteessa www.webropolsurveys.com/kevätseminaari2017.net

Miten opettaa sitä mitä ei vielä tiedetä?

Mikä tekee taiteen ja kasvatuksen liitosta ainutlaatuisen tuntemattoman edessä?

Miten havaita se hetki, kun paperijoutsen nousee lentoon ja eri todellisuudet sulautuvat toisiinsa?

Huomion kohteena ovat utopiat, jotka odottavat toteutumista.

Suomen taidekasvatuksen tutkimusseuran Hollo-instituutti, Suomen draama- ja teatteriopetuksen liitto FIDEA sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus järjestävät seminaarin, jossa tarkastellaan taidekasvatuksen abstrakteja utopioita ajatushorisonttia taivuttaen. Keskiössä on erityisesti draaman ja teatterin potentiaali, monimuotoisuus ja monimerkityksellisyys sekä kasvatuksellinen erityisyys, jota ne tuottavat.

Taidekasvatuksen ominaisvoima ilmenee monen mahdollisuutena, joka voidaan nähdä myös arvolähtökohtana. Asia kytkeytyy taidekasvatuksen viitekehyksessä sen vapautta, avoimuutta ja moninaisuutta kunnioittavalle arvoperustalle vastavoimana kutistuvalle ajatus ja -liikkumatilalle. Uusien utopioiden luominen kysyy kykyä mielikuvitukseen. Tämä tarkoittaa taitoa synnyttää uutta ajattelua ja nähdä vallitsevien olosuhteiden ja lainalaisuuksien yli.

Seminaarissa kuullaan puheenvuoroja taiteen ja kasvatuksen rajapinnalta ja työskennellään yhdessä taidekasvatuksen uusien utopioiden luomiseksi.

Seminaarin puheenjohtajana toimii Maaretta Riionheimo (TeM, Jatko-opiskelija HY). Puhujina professori Eeva Anttila Taideyliopiston teatterikorkeakoulusta, emeritusprofessori Kari Uusikylä ja taiteilija Eero Yli-Vakkuri.

Hollo-instituutin seminaari “Maailma ovellamme”

12.5.2016 klo 13-16, Musiikkitalon auditorio

Maailma ovellamme: Taiteen merkitys kulttuurien vuoropuhelussa

 

Suomi elää muutoksen aikaa. Maailma on tullut ovellemme ja astunut sisään. Maahanmuuttaja tarvitsee tukea uuteen kotiympäristöön tutustumisessa ja sopeutumisessa. Muutto ei kuitenkaan ole yksisuuntainen sopeuttamisen liike. Muuttaja tutustuu, kokeilee ja asettuu löytäen oman tapansa olla kotonaan uudessa ympäristössä, ja asettelee itsensä uuteen kotiseutuun. Hollo-instituutin seminaarissa esitellään ja visioidaan taiteen keinoja, joilla maasta ja kulttuurista toiseen muuttajat voivat löytää tapoja toimia uudessa elinympäristössään. Seminaarin painopiste ei ole vain kotouttamisessa, tulijoihin kohdekulttuurista kohdistuvassa kotiutumisen avustamisessa, vaan myös uusista asukkaista itsestään nousevissa toimissa. Mikä on taiteen merkitys tässä kulttuurien vuoropuhelussa? Pohdimme myös, mitä moninaistuva kulttuuri edellyttää suomalaiselta taidekasvatukselta ja mitä uusia mahdollisuuksia kulttuurien väliseen vuoropuheluun meille nyt avautuu? Minkälaisia tiloja taidekasvatus voi luoda kantaväestön ja muuttajien vuorovaikutukselle? Miten taideinstituutiot muuttuvat kun Suomi muuttuu?

Ohjelmassa on tiiviitä puheenvuoroja ja paneeli, alustajina on tutkijoita ja toimijoita eri taiteenaloilta.
 
Seminaarin puheenjohtajana toimii kuvataiteilija, taiteen tohtori Stig Baumgartner.
 

13:00-13:10 Seminaarin avaus

13:10-13:30 Kuvataiteilija Johanna Raekallio: Varhainen kotoutuminen – turvapaikanhakijat osallisina

13:30-13:50 Monikulttuurisuusasiantuntija Melody Karvonen,Vanhempainliitto: Taide yhteisöllisyyden edistäjänä

13:50-14:00 Kysymyksiä ja keskustelua

14:00-14:20 Professori Heidi Westerlund, Taideyliopisto/ArtsEqual: Erilainen vai samanlainen? Mitä tutkijat tietävät maahanmuuttajaoppilaiden toimijuudesta koulujen musiikkikasvatuksessa

14:20-14:50 Tanssitaitelija Sebastian López-Lehto:  Ruumiillisuus ja toiseus nykytanssissa

14:50-15:00 Kysymyksiä ja keskustelua

15:00-15:15 Tauko

15:15- 16:00 Paneelikeskustelu, panelisteina kaikki alustajat

Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset: isto.turpeinen@uniarts.fi

Tervetuloa!

Hollo-Instituutin seminaari 2015

Torstaina 7.5.2015 klo 13-16.30

Paikka: Sibelius-Akatemia, Musiikkitalo, Auditorio (H112)

Seminaariin on vapaa pääsy.

Tytöt, pojat ja taide: Kysymyksiä sukupuolesta ja taidekasvatuksesta

Tässä seminaarissa pohditaan kysymystä sukupuolesta taidekasvatuksen käytännöissä. Seminaarissa kysytään mm. sitä, miksi taideharrastukset näyttävät kiinnostavan eri sukupuolia eri tavoin, ja sitä, pitäisikö taidekasvatuksen käytäntöjä kehittää kohti sukupuolineutraaliutta tai sukupuolitietoisuutta. Myös kysymys opettajan sukupuolesta ja opettajankoulutuksen merkityksestä sukupuoleen liittyvien tulkintojen siirtäjänä avataan keskustelulle. Seminaarin tavoitteena on valottaa aihepiiriä eri näkökulmista, avoimesti, kriittisesti ja ennakkoluulottomasti.

13.15 Seminaarin puheenjohtaja, professori Lauri Väkevä avaa tilaisuuden

Alustukset

Taru Leppänen, yliopistotutkija, dosentti, HY

”Kuka saa päättää musiikkikasvatuksesta? Sukupuoli ja muut erot lasten musiikillisessa arkipäivässä”

Isto Turpeinen, väitöstutkija, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu; tanssin läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus

”Opettajana kuilun partaalla: Kokemuspuhetta tanssinopetuksen eetoksen ja poikien elämismaailman välisestä erosta”

Riitta Vira, TM, kuvataidekasvattaja

”Poikapopulismista sukupuolisensitiivisyyteen – kuvataidekasvattajan kiemuroita sukupuolentutkimuksen kentällä”

Hanna Vilkka, VTT, sosiologi/sukupuolentutkija

“Miten sukupuolesta puhutaan? Sukupuolipuhe vallan välineenä kasvatuksessa”

15.00 Tauko

15.30 Alustajien paneeli ja yleisökeskustelu

16.30 Seminaari päättyy

Hollo-Instituutin seminaari 2014

Tiistaina 29.4.2014 klo 13-16

Taideyliopisto

Teatterikorkeakoulu

Haapaniemenkatu 6, Auditorio 1

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta osallistuminen edellyttää ilmoittautumista.

 

Kuvitteleva opettaja, huvitteleva oppilas: taiteellinen mielikuvitus ja opettajankoulutus

Koulujen taidekasvatus on jälleen ajankohtainen aihe opetussuunnitelmamuutosten myötä. Tässä seminaarissa koulujen taidekasvatusta lähestytään opettajankoulutuksen näkökulmasta. Seminaarissa pohditaan mm. mihin suuntaan taideaineiden opettajankoulutusta tulisi kehittää, mikä on luovuuden, mielikuvituksen ja intohimon merkitys opettajankoulutuksessa ja mikä rooli taiteella voi ylipäänsä olla opettajankoulutuksessa ja koulussa.

Usein kuulee puhuttavan kasvatuksen tieteellistymisestä, mutta mitä olisi kasvatuksen taiteellistuminen? Millainen on taiteilija opettajana? Entä opettaja taiteilijana? Kenen ehdoilla taideaineiden opettajia koulutetaan? Miten taidekasvattajia tulisi kouluttaa muuttuvaan yhteiskuntaan? Millaisia haasteita medioituva ja digitalisoituva kulttuuri luo taideaineiden opettajankoulutukselle? Millä tavalla mielikuvitusta kehitetään opettajankoulutuksessa? Onko mielikuvituksen kehittäminen ensisijaisesti taidekasvattajien tehtävä?

Seminaarin tavoitteena on tarkastella aihetta monesta näkökulmasta – avoimesti, kriittisesti, ennakkoluulottomasti.

13.00 Seminaarin avaus – Professori Eeva Anttila (Taideyliopisto Teatterikorkeakoulu)

Alustukset

Yliopistonlehtori Liisa Hakala, yliopistonlehtori Kauko Komulainen ja lehtori Sinikka Rusanen (Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos):

”Taide ja taito – opettajankoulutuksen ydintä vai marginaalia?”

Lehtori Marja Rastas (Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu): ”Juhlien jälkeen. Reflektioita kuvataideopettajakoulutuksen tulevaisuudesta”

Professori Lauri Väkevä (Taideyliopisto Sibelius-Akatemia): “Leikin loppu: mielikuvituksen rajat musiikin aineenopettajakoulutuksessa”

Tohtoriopiskelija, FM, teatteriopettaja Pisko Aunola (Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos):

“Opettaja löytöretkellä taiteessa – näkökulmia integroivaan taidekasvatukseen”

Alustajien paneeli ja yleisökeskustelu

16.00 Seminaari päättyy

Hollo-Instituutin seminaari 2013

Perjantaina 19.4.2013 klo 12 – 16

Ateneum-sali Kaivokatu 2 Helsinki

 

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta edellyttää ilmoittautumista.

 

Taide ja yliopisto – tietämisen tavat ja hierarkiat?

Taide kuuluu yliopistoon – mutta miten? Arkikäsityksissä taide liitetään usein yksityiseen elämänalueeseen, tunteisiin ja tunneilmaisuun. Tiedeyliopistoissa tehtävä tutkimus ja tieteellinen tieto puolestaan ankkuroituvat analyyttiseen ajatteluun ja objektiiviseen maailmasuhteeseen. Länsimaiseen kulttuuriin juurtuneet sitkeät vastakkainasettelut taiteen ja tieteen sekä tunteen ja järjen välillä kaventavat mahdollisuuksiamme tavoittaa ilmiöiden monimielisyys, monitahoisuus ja kompleksisuus.

Hollo-Instituutin järjestämässä iltapäiväseminaarissa kysymme mikä on taiteen tehtävä tiedon tuottamisessa, opettamisessa ja opiskelussa, erityisesti yliopistoissa? Tarkastelemme taiteen ja tiedon suhdetta laajempana kuin yksinomaan taiteeseen kohdistuvana tutkimuksena tai taiteilijoiden koulutuksena. Kysymme miten ihmisen perusolemukseen kuuluva aistinen todellisuuden jäsentäminen ja mielikuvat auttavat myös käsitteellisen ja analyyttisen tiedon tuottamisessa ja ymmärtämisessä? Miten taide ja tiede kietoutuvat toisiinsa?

Seminaarin tavoitteena on tarkastella taiteen ja tiedon suhdetta monesta näkökulmasta – avoimesti, kriittisesti, ennakkoluulottomasti.

 

12.00 Seminaarin avaus: puheenjohtaja, professori Pauline von Bondsdorff

Alustukset

Professori Laura Kolbe (Helsingin yliopisto): ’Tiede ja tutkimus taiteena’

FT, Dosentti Kirsi Peltonen (Aalto-yliopisto): ‘Matematiikan ja taiteen mielikuvat’

FT, äänitutkimusmatkailija Taina Riikonen (Taideyliopisto): ’Aistittu tieto, teoretisoitu kosketus – aistisen todellisuuden (monet) sijainnit taideyliopistorihmastoissa’

14.00 Tauko

14.30 Kommenttipuheenvuorot

Opiskelija Otso Helenius (Aalto-yliopisto): ’Miksi taidetta?’

Opiskelijat Seidi Haarla, Katariina Nyberg, Henna Tanskanen, (Taideyliopisto) ja Hanna Gullichsen (Helsingin yliopisto) sekä Taiteen tohtori Lea Kantonen: ’Taiteeksi tarinoitu yliopisto’

16.00 Seminaari päättyy

 

Hollo-instituutin tutkimussymposium 2013 suomi.pdf

Hollo Institute Research Symposium 2013 CFP.pdf

Hollo-Instituutin seminaari

Torstai 19.4.2012 klo 13 – 17

Teatterikorkeakoulu

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta edellyttää ilmoittautumista

 

Taide, tasa-arvo ja koulu

Suomalainen peruskoulu on viimeisten vuosien aikana ollut vilkkaan keskustelun ja kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. Pisa-tutkimusten pohjalta on osoitettu, kuinka lapset ja nuoret vuodesta toiseen saavuttavat erinomaisia arvosanoja lukuaineissa. Tämän menestystarinan varjoon ovat jääneet huomiot lasten ja nuorten eriarvoisuudesta, kun oppimisessa usein korostuu tietopainotteisuus toiminnallisuuden kustannuksella.

Hollo-instituutin järjestämässä iltapäiväseminaarissa kysytään, mikä on taiteen paikka koulussa, ja onko taide kaikkien lasten ja nuorten ulottuvilla. Käynnissä oleva peruskoulun tuntijakouudistus mielessä kuunnellaan, minkälaisen koulun puolesta eri suunnista tulevat keskustelijat ovat. Seminaarin tavoitteena on tarkastella taiteen, tasa-arvon ja koulun suhdetta monesta näkökulmasta – avoimesti, kriittisesti, ennakkoluulottomasti.

13.00 Seminaarin avaus

Puheenjohtaja, Professori Pauline von Bonsdorff

Alustukset

Professori Eeva Anttila: Tanssiva koulu – Mahdottoman hyvä idea?

Kuvataiteilija Pertti Karjalainen: Meneekö oppi ojaan – taidekasvatustyön kokemuksia peruskoulussa

Lärare i biologi och humanekologi Annika Luther: Fattigdesign och stadsodling (Köyhänmuotoilua ja kaupunkiviljelyä)

Professori Juha Suoranta: Mitä, jos tasa-arvo olisikin koulukasvatuksen lähtökohta eikä sen karkaava tavoite?

15.00 – 15.30 Tauko

15.30 – 17.00 Alustajien paneeli ja yleisökeskustelu

Hollo-Instituutin seminaari

Torstai 26.5. klo 12 – 16

Kiasma-teatteri, Mannerheiminaukio 2, Helsinki

Seminaariin on vapaa pääsy, mutta edellyttää ilmoittautumista

Taide ja talous

Taiteen ja talouden suhteista on viimeisten vuosikymmenten aikana puhuttu paljon. Taiteeseen ja kulttuuriin on asetettu paikkakuntien elinkeinoelämän tukemiseen kohdistuvia odotuksia (esim. lisääntyvä matkailu). Myös taiteesta luovuutta lisäävänä tekijänä esimerkiksi talousjohtamisessa on kirjoitettu melko runsaasti. Tämä keskustelu asettuu jännitteiseen suhteeseen modernin taiteen yhteiskuntakriittisyyden kanssa, joka useimmiten on tarkoittanut kapitalismikritiikkiä ja muiden kuin taloudellisten arvojen korostamista. Tulisiko taiteen edes edistää talouskasvua – onko se sitä, mitä maailma eniten kaipaa?

Hollo-instituutin järjestämässä iltapäiväseminaarissa kysytään, ovatko taide ja talous vastakkaisessa vai toisiaan tukevassa suhteessa, ja minkä puolesta tai mitä vastaan eri suunnista tulevat keskustelijat ovat. Seminaarin tavoitteena on tarkastella taiteen ja talouden suhdetta monesta näkökulmasta – avoimesti, kriittisesti, ennakkoluulottomasti.

12 – 14 Tervetuloa Hollo-Instituutin seminaariin

Alustukset:

Anita Seppä, Taidekasvatuksen dosentti (Jyväskylän yliopisto) ja Estetiikan dosentti (Helsingin yliopisto): ”Globalisaatio, raha ja taiteen uudet haasteet”

Pilvi Kalhama, FL, Toimitusjohtaja ja Taiteellinen johtaja, Gallery Kalhama & Piippo Contemporary: ”Paljon puhetta luovuudesta. Uudistuvat toimintamallit taiteessa ja elinkeinoelämässä.”

Paavo Järvensivu, KTT ja Antti Majava, KuM, (Mustarinda): ”Onko taidehanke mahdollinen? Kokemuksia taiteilijalähtöisestä toiminnasta hankkeistuksen maailmassa.”

Pauline von Bondsdorff, Professori (Jyväskylän yliopisto): ”Itseisarvo, käyttöarvo, vaihtoarvo – taiteen ja talouden arvoista ja eroista”

14 – 14.30 Tauko

14.30 – 16 Alustajien paneeli ja yleisökeskustelu

Taide ja talous: vastakkain, vierekkäin vai vuorotellen?

Tervetuloa!

Hollo-instituutin seminaari 2010

Torstai 4.3.2010 klo 12.00 – 16.00
Kiasma-teatteri, Mannerheiminaukio 2, Helsinki.

Taide ja (epä)tasa-arvo?

Tasa-arvo on yksi yhteiskuntamme peruspilareista. Yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden periaatteisiin kuuluu sukupuolten tasa-arvon lisäksi yhdenvertaisuus iästä, alkuperästä, kielestä, vakaumuksesta, terveydentilasta, vammaisuudesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Vaikka tasa-arvon nimeen vannotaan kaikilla elämänalueilla, erilaiset mittaamisen ja järjestämisen käytännöt tuottavat hierarkioita, rasismia ja meritokratiaa samoilla kentillä. Tuottaako tasa-arvon idea sittenkin epätasa-arvoa? Mitä olisi tasa-arvo, jonka perustana olisikin yhteismitattomien yhdessäolo?

Seminaarissa tarkastelemme taiteen ja tasa-arvon kosketuspintoja. Pohdimme tasa-arvoa taiteessa ja taidekasvatuksessa, ja kysymme mikä on se muutos, jonka taide tuo yhteiseloomme.

12.00 – 12.20 Resonaari

12.20 – 14.00 Alustukset

TH, Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, Nuorisotutkimusverkosto
“Taidekasvatus digitaalisen yhteiskunnan lapsille?”

Tanssit. tohtori Kirsi Heimonen, Helsingin Diakonissalaitos “Tanssi toisaalla”

Tutkija-opettaja Aila Marjomäki, Jyväskylän yliopisto “Hallittavuudesta sallivuuteen – taidelähtöinen työskentely mahdollisuuksien tilana koulussa”

Professori Lauri Väkevä, Sibelius-Akatemia
“Kenelle musiikkikasvatus on suunnattu?”

14.00 – 14.30 Tauko

14.30 – 14.50

Opiskelija Filippo Zambon, Kuvataideakatemia.
Tutkii työskentelyssään asunnottomien miesten tilannetta pääkaupunkiseudulla.

14.50 – 16.00 Paneeli – Onko kaikki yhtä arvokasta?

Näyttelijä, jatko-opiskelija Jussi Lehtonen, Teatterikorkeakoulu

MuT, Läänintaiteilijaa Ava Numminen, Uudenmaan taidetoimikunta

TaT Yliopistonlehtori Seija Ulkuniemi, Lapin yliopisto

Hollo-instituutin seminaari 2009

Torstaina 5.3.2009 klo 13-16
Kiasma-teatteri, Mannerheiminaukio 2, Helsinki

Taide ja liikunta: Mikä meitä liikuttaa?

Seminaarissa kartoitetaan taiteen ja liikunnan merkitystä peruskoulun ja lukion opinnoissa. Seminaarissa kysytään mikä on se muutos, jonka taide ja liikunta tuovat oppilaiden oppimiseen ja osaamiseen. Seminaarissa myös tutkaillaan taiteen ja liikunnan kosketuspintoja paitsi opetuksessa myös laajemmin hyvinvoinnin tukemisessa.

Ohjelma

13.00 – 13.05 Tervetuloa – Hollo-Instituutti

13.05 – 14.45 Alustukset

Toimialapäällikkö Arto Tiihonen (Ikäinstituutti): Kokemuksellisuuksien erilaiset merkitykset koulussa

Tutkijatohtori Marja-Leena Juntunen (SibA, Oulun yliopisto): Taidekasvatus ja kasvatuksen taide PowerPoint

Professori Lauri Laakso (Jyväskylän yliopisto, liikuntakasvatus): Kuka ompeli napit vastakkain? Esitys (pdf)

Professori Juha Varto (TaiK): Kasvatuksen kriteerit uusiksi Artikkeli (pdf)

14.45 – 15.30 Kommenttipuheenvuorot

Professori Eeva Anttila (TeaK)

Professori Pauline von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto, taidekasvatus)

Opiskelija Jussi Rauvola (SibA, SYL)

Apulaisprofessori Leena Rouhiainen (The Norwegian School of Sport Sciences)

15.30 – 16.00 Yleisökeskustelu ja seminaarin yhteenveto

Mikä meitä liikuttaa?

Seminaarin puheenjohtaja Lehtori Riku Saastamoinen (TeaK)